Augustibluusin matkasta

Augustibluesin syvimmät juuret ulottuvat Amerikasta Afrikkaan asti. Orjien työlauluista kehittynyt blues nousi 1800-luvun lopulla hallitsevaksi musiikkityyliksi Amerikan mustien yhteisössä. Vähitellen uusi tyyli keräsi suosiota myös valkoisen työväenluokan keskuudessa ja nousi 1900-luvun alkupuoliskolla suurten valtakunnallisten levy-yhtiöiden kiinnostuksen kohteeksi. 1960-luvulle mennessä bluesin vaikutus oli jo havaittavissa lähes koko populaarimusiikin tyylikirjossa.

Voidaan siis sanoa, että musiikki, jota Augustibluus rakastaa ja tarjoaa kuulijoilleen, on puuvillapelloilla syntyneestä alakulttuurista kasvanut globaalisti vaikuttava kulttuurinen ilmiö. Tietyssä mielessä tässä voidaan vetää yhtäläisyyksiä myös Augustibluusiin. Vuonna 1994, kun festivaalin luojat Gülnar Murumägi ja Roman Sultangirejev askartelivat saksilla ja liimalla ensimmäisen bluesillan julisteita, he eivät uskaltaneet kutsua hankettaan aluksi edes festivaaliksi. Esiintyjinä olivat Kolumbus Kris, Ultima Thule ja Compromise Blue, ja ensimmäinen bluesilta järjestettiin. Järjestäjien tavoitteena oli luoda suosittujen diskofestivaalien rinnalle kulttuuritapahtuma, joka tarjoaisi jotain myös sielulle. On ilo todeta, että festivaali on kasvanut, esiintyjäkaartia on rikastettu entisestään ja Piiskopilinnuksen lisäksi bluesia kuullaan, nähdään ja tunnetaan nyt jo lähes koko Haapsalun kaupungissa. Festivaalin vaikutus ulottuu kuitenkin jo bluesin syntymämaahan asti. Pienessä lomakaupungissa järjestettävä Augustibluus on kasvanut nykyään arvostetuksi eurooppalaiseksi bluesfestivaaliksi, jonne haluavat esiintymään myös bluesmaailman kirkkaimmat tähdet.

Viehättävä pikkukaupunki, lumoava keskiaikainen piispanlinna, leppeät elokuun yöt, hyvää musiikkia ja mukavia ihmisiä luovat yhdessä tunnelman, jonka haluaisi kokea yhä uudelleen. Erinomainen yleisö ja hyvä ilmapiiri ovat saaneet kiitosta useilta festivaalin esiintyjiltä. Augustibluusin erityistä tunnelmaa ovat kehuneet niin vuoden 2014 pääesiintyjä Coco Montoya kuin vuonna 2013 yleisön hurmanneet huuliharppuvirtuoosi Jimmy Z. Maailmaa risti ja risti kiertänyt bluesdiiva Candye Kane sanoi, että esiintyminen Augustibluusissa oli hänen uransa kohokohta ja luultavasti myös koko elämänsä ikimuistoisin konsertti. Suomen ”bluesministeri” Esa Kuloniemi kuvaili Augustibluusin tunnelmaa suunnilleen samoilla sanoilla ja lisäsi, että Haapsalu on paikka, johon hän haluaisi muuttaa pysyvästi elämänsä ehtoopuolella. Juuri esiintyjien suusta lähteneet hyvät sanat ovat olleet suurelta osin festivaalin menestyksen perustana – aiemmin Augustibluusissa esiintyneiden muusikoiden lämpimän suosituksen ansiosta on onnistuttu kutsumaan esiintymään useita arvostettuja blues-nimiä, joiden tavanomainen palkkio olisi selvästi festivaalin varojen ulottumattomissa.

Augustibluusin ainutlaatuinen tunnelma ja erittäin innokas ja vastaanottavainen yleisö ovat auttaneet toteuttamaan jopa peruutuksen partaalla olleita esiintymisiä vastoin kaikkia odotuksia. Esimerkiksi vuonna 2012 pääesiintyjä Matt Schofield sairastui vakavaan ruokamyrkytykseen juuri ennen lavalle nousua. Paikalle kutsutut ensihoitajat sulkivat Schofieldin esiintymisen kokonaan pois, ja järjestäjät olivat valmiita ilmoittamaan peruutuksesta. Schofieldin bändi oli kuitenkin nauttinut edellisten esiintyjien aikana erityisestä tunnelmasta ja aistinut yleisön odotuksen jännityksen, eikä halunnut tuottaa yleisölle pettymystä, joten se päätti spontaanisti mennä lavalle ilman johtajaansa. Schofield, joka oli kuullut ambulanssista bändinsä soittavan ilman häntä, ei kyennyt vastustamaan kiusausta, käski lääkäreitä poistamaan tiputusletkut ja astui kirjaimellisesti suoraan ambulanssista lavalle.

Augustibluus tuntee ja kunnioittaa juuriaan. Vuosittaisten erikoishankkeiden puitteissa on kunnioitettu ja muistettu useita ansioituneita blues-hahmoja. Perinteeksi on muodostunut kulttuurikeskuksen yökerhossa järjestettävät avoimen lavan jammit, joissa maailman huiput voivat rennossa ilmapiirissä soittaa yhdessä paikallisten harrastajien kanssa aamuyöhön asti. Toisinaan jameissa esiintyy myös päälavan bändejä kokonaisuudessaan, kuten esimerkiksi vuoden 2014 pääesiintyjä Boney Fieldsin kollektiivi, joka jatkoi linnassa päättynyttä esitystään klubilla lähes täyspitkällä setillä.

Myös paikalliset yritykset auttavat täyttämään kaupungin festivaalitunnelmalla. Kun vielä vuonna 2013 Lääne Elus -lehdessä kirjoitettiin yllättyneenä, että paikalliset yritykset – taksinkuljettajista aamukahvin tarjoilijoihin – näyttivät lopulta ottaneen festivaalin omakseen, nykyään tiivis yhteistyö ei enää yllätä ketään. Olipa kyseessä sitten viime vuonna vauhtiin päässyt yhteistyö ravintoloiden kanssa tai tänä vuonna yhteistyökumppaneiden joukkoon liittyneet urheilu- ja vapaa-ajankeskukset sekä museot – paikalliset yritykset haluavat kaikin tavoin auttaa täyttämään kaupungin bluesilla. Ja juuri positiivisen, kaiken kattavan blues-ilmapiirin luominen on ollut järjestäjille oma tavoitteensa.

Esiintyjien määrän ja maantieteellisen kattavuuden kasvaessa myös bluesyleisön kiinnostus festivaalia kohtaan on kasvanut. Kotimaisten vieraiden lisäksi yleisössä on ihmisiä sekä naapurimaista että kauempaa Euroopasta. Augustibluusin yleisömäärä on kasvanut vuosi vuodelta, mutta tämä ei ole aiheuttanut minkäänlaisia turvallisuusongelmia. Augustibluusin kävijä on hyvä ja järkevä ihminen, ja vain tällaisen yleisön avulla Haapsalu voi todella muuttua bluesparatiisiksi ja jatkaa yhden läpikotaisin ystävällisen festivaalin perinnettä.